Tässä artikkeli Bashar al-Assadista, kun eilen kirjoitin vanhemmasta Assadista.

Luokittelu: Uhri, henkilökultti, mätä

Tiivistelmä:
Bashar al-Assad on hallinnut pitkälti edesmenneen isänsä tavoin: henkilökultti ja kapinointien väkivaltainen pysäyttäminen jatkuvat. Nuorempi Assad on myös kieltänyt opposition vaaleissa. Human Rights Watchin mukaan Assadin Syyriassa "ei ole vapautta eikä oikeuksia". Lukuisia mielenosoituksia on murskattu väkivalloin, ja tuhansia siviilejä on kuollut helikopterien ja tankkien tekemissä iskuissa heitä vastaan.

Tarina:
Bashar al-Assad syntyi 11. syyskuuta 1965 Damaskoksessa, Syyrian pääkaupungissa. Hän on edesmenneen Hafez al-Assadin toinen poika. Basharin isä Hafez nousi merkittävään asemaan ba'ath-puolueessa ja toimi puolustusministerinä vuosina 1966-1970. Vuonna 1970 Hafez järjesti vallankaappauksen jolloin hänestä tuli Syyrian diktaattori. Basharia ei aluksi oltu suunniteltu Hafezin seuraajaksi; ensin seuraajaksi suunniteltiin Hafezin pikkuveljeä Rifaatia ja tämän jälkeen Basharin isoveljeä Basselia, joka kuitenkin sai surmansa auto-onnettomuudessa vuonna 1994, jolloin Basharista, jolla ei ollut poliittista kokemusta, alettiin muovata tulevaa despoottia isukin terveyden huononnuttua.

Noustuaan valtaan 10. kesäkuuta 2000 Assad alkoi heti hallita isänsä tavoin - päästämättä ketään riittävän koreaan virkaan pelätessään heidän koituvan uhaksi hänelle. Basharin ympärille luotiin myös samanlainen henkilökultti kuin isänsä aikana -- häntä ylistetään lauluilla ja hänen muotokuviaan on joka paikassa.

Assad voitti vuosien 2000 ja 2007 vaalit ylivoimaisesti, molemmilla kerroilla yli yhdeksälläkymmenellä prosentilla, sillä vastaehdokkaita ei sallittu.

Vuonna 2010 Human Rights Watch ilmoitti, ettei Bashar al-Assadin johtamassa Syyriassa ole vapauksia eikä oikeuksia. Assad on murskannut julmasti mieltään osoittavia siviilejä helikopterein ja tankein.

Vuonna 2011 alkoi Assadin diktatuurin vastainen kansannousu, josta puolestaan syttyi Syyrian sisällissota. Sisällissodan aikana on kuollut paljon ihmisiä, terrorijärjestö Isis on ehtinyt nousta ja jo lähes murskaantuakin, Syyrian salainen poliisi on pidättänyt ja tappanut jopa lapsia ja Assadin sisäinen peto on noussut entistäkin selvemmin esiin.

Vuonna 2014 Assad valittiin jälleen uudelle seitsenvuotisvirkakaudelle, ja hän voittikin -- yllätys yllätys -- saatuaan 88.7 % äänistä.

Assad on jo osoittautunut lähes yhtä julmaksi kuin isänsä, eikä vaatimuksista huolimatta ole vieläkään luopunut vallasta.

Nabullione, 10.11.2016

Teillä, hyvä herra, on selvästi flow päällä :)

Tässä on teksti Hafez al-Assadista. Vähän lyhyt, myönnetään. Jossain vaiheessa voisin raapustaa jotain Bashar al-Assadista.


Luokittelu: Henkilökultti, pojasta polvi paranee, sotilas, vainoharhainen

Tiivistelmä:
Hafez al-Assad nousi valtaan kaapattuaan vallan. Assad pelkäsi vallankaappauksia ja kapinoita, ja piti tarkasti huolen, että kukaan ei nousisi riittävän korkeaan asemaan uhkaamaan hänen valtaansa. Assad oli myös henkilökulttimiehiä, ja hänet sankarina esittäviä muotokuvia oli kaikkialla ja lapsille opetettiin häntä ylistäviä lauluja. Muslimiveljeskunnan kapinoinnit pysäytettiin kovaotteisesti.

Tarina:
Hafez al-Assad syntyi Qardahassa, Syyriassa köyhään perheeseen 6. lokakuuta 1930. Hafezin isää Alia kutsuttiin kyläläisten toimesta kunnioittavasti "al-Assadiksi", joka tarkoittaa leijonaa, ja hän teki siitä sukunimensä vuonna 1927. Hafez liittyi Syyrian ba'ath-puolueeseen vuonna 1946, 16-vuotiaana. Hän kävi Syyrian sotilasakatemian.

Vuodesta 1959 Assad asui Egyptissä, mutta muutti takaisin Syyriaan vuonna 1961. Hänestä tuli ilmavoimien komentaja vuonna 1964. Tuolloin Syyriaa hallitsi sunnalainen Amin al-Hafiz, joka oli vuonna 1963 ollut mukana johtamassa vallankaappausta. 21.-23.2.1966 hänet vuorostaan syrjäytettiin.

Vuosina 1966-1970 Assad toimi puolustusministerinä. Vuonna 1970 Assad järjesti sotilasvallankaappauksen, ja putsasi puolueen perusteellisesti jättäen jäljelle ainoastaan uskolliset jäsenet. Assad nimitti itsensä pääministeriksi 21. marraskuuta 1970 ja hänet valittiin presidentiksi 12. maaliskuuta 1971. Assad vastusti Israelia. Vuonna 1973 Assadin Syyria osallistui Jom kippur -sotaan ja taisteli israelilaisia vastaan.

Ba'ath-puolue oli jo 1960-luvulla kieltänyt muslimiveljeskunnan. Vuonna 1982 muslimiveljeskunta alkoi kapinoida, ja Syyrian armeijan sotilaita ammuttiin. Assad aloitti verilöylyn ja onnistui pysäyttämään kapinalliset. Virallisten tietojen mukaan kuolleita oli 1 000, mutta määrä on varmasti suurempi; arvioiden mukaan 25 000 - 40 000.

Marraskuussa 1983 Assad, joka oli myös diabeetikko, sai sydänkohtauksen. Assadin veli Rifaat al-Assad kävi veljensä luona sairaalassa, ja arveli ettei tämä kykenisi enää hoitamaan tehtäviään maan johdossa. Hän ilmoitti asettuvansa ehdolle presidentiksi, mutta ei saanut tukea. Syyrialaiset pitivät Rifaat Assadia korruption kasvoina; hän sai kyllä paljon palkkaa, mutta hänen omaisuutensa oli siihen nähden epäilyttävän suuri. Ei ole varmaa, kannattiko yksikään merkittävä henkilö Rifaatia; häneltä puuttui veljensä karisma. Ennen pitkää Hafezin terveydentila parani, ja hän palasi sairaalasta. Rifaatia ei valittu uudeksi presidentiksi, ja Hafez pysyi vallassa.

Hafez al-Assadin ympärille keskittyi henkilökultti. Tyrannin muotokuvia asetettiin nähtäville joka puolella Syyriaa, ja hänet esitettiin sankarillisena, viisaana ja mallikelpoisena henkilönä. Todellisuudessa Hafez oli lukuisiin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistynyt diktaattori. Samaan aikaan kouluissa lapsille opetettiin Assadia ylistäviä lauluja, ja opettajat aloittivat koulupäivän lausumalla: "Iankaikkinen johtajamme, Hafez al-Assad." Assad myös nimesi mm. syyrialaisia paikkoja itsensä ja perheenjäsentensä mukaan. Virkamiehet pakotettiin kutsumaan Hafezia "pyhitetyksi".

Assad varoi päästämästä ketään liian korkeisiin virkoihin etteivät nämä voisi uhata häntä tai hänen valtaansa.

Aluksi Hafez al-Assad oli terveytensä heikennyttyä kaavaillut seuraajakseen veljeään Rifaatia ja tämän jälkeen vanhinta poikaansa Basselia, mutta asiat eivät menneet odotetusti ja Bassel kuoli yllättäen auto-onnettomuudessa vuonna 1994, joten Assad teki nuoremmasta pojasta, Basharista, seuraajansa. Hafez kuoli sydänkohtaukseen Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa 10. kesäkuuta 2000, 69-vuotiaana. Basharista tuli Syyrian uusi diktaattori, ja hän on seurannut isänsä jalanjälkiä.

Nabullione, 09.11.2016

Thansk

Tässä teksti Ali Khameneista, Ruhollah Khomeinin seuraajasta.
Ehdotan tässä samalla, että näille yhä vallassa oleville diktaattoreille luotaisiin oma kategoria, esim. "yhä vallassa", aion nimittäin suoltaa heistä artikkeleita melkoisella tahdilla.

Luokittelu:
Vallassa: 3.6.1989 -

Tiivistelmä:
Ajatolla Ali Khamenei on jatkanut edeltäjänsä Ruhollah Khomeinin polulla ja kidutukset, murhat ja naisten oikeuksia ajavien, vähemmistöryhmien ja islamilaisen fundamentalismin arvostelijoiden vangitsemiset ovat Iranissa arkipäivää. Khamenei on ylin hengellinen johtaja, ja hänellä on myös valtavasti poliittista valtaa. Khamenei tunnetaan myös lännenvastaisesta uhosta ja Israel-vastaisuudesta.

Tarina:
Ali Khamenei syntyi 17. heinäkuuta 1939 Mashhadissa, Iranissa. Omien sanojensa mukaan hänellä on arvonimi "sayyid", mikä tarkoittaisi, että hän on islaminuskon profeetta Muhammadin jälkeläinen. Khamenei puhuu sujuvasti arabiaa, persiaa ja azeria.

Khamenei on toinen kahdeksasta Seyyed Javad Khameneille ja Khadijeh Mirdamadille syntyneestä lapsesta. Kaksi hänen veljistään on pappeja, ja heistä toinen on myös kuuluisan sanomalehden toimittaja.

Khamenei aloitti uskonnolliset opinnot jo varhain. Nuori Khamenei opiskeli pappisseminaarissa, ja hänen mentoreitaan olivat mm. Sheikh Hashem Qazvini ja Ajatollah Milani. Vuonna 1957 Khamenei muutti lyhyeksi aikaa Najafiin, Irakiin, josta siirtyi takaisin Mashhadiin ja sen jälkeen Qomiin vuonna 1958. Häntä opettivat Ajatolla Boroojerdi ja Ajatolla Ruhollah Khomeini, tuleva Iranin diktaattori.

Vuonna 1963 hänet pidätettiin. Hänet vapautettiin pian ja hän aloitti opettamisen Mashhadin uskonnollisissa kouluissa ja moskeijoissa. Vuonna 1964 hän nai Khojaste-nimisen naisen ja he saivat kuusi lasta. Vuosina 1966-1967 Khamenei eli hiljaista elämää, ja hänet pidätettiin uudelleen.

Joulukuussa 1974 shaahin salainen poliisi vangitsi Khamenein jälleen kerran, ja hänet vapautettiin seuraavana vuonna.

Vuosina 1981-1989 Khamenei toimi Iranin presidenttinä, mutta hänellä ei ollut tuolloin kovinkaan suurta valtaa. Ruhollah Khomeini valitsi aluksi seuraajakseen uudistusmielisen Hossein Montazerin, mutta korvasi hänet jossain vaiheessa vanhoillisella Khameneilla. Kun Khomeini kuoli 3. kesäkuuta 1989, Khamenei nousi valtaan. Hän on tärkeä uskonnollinen hahmo Iranissa, mutta lisäksi hänellä on valtavasti poliittista valtaa - hänellä on valta nimittää ja erottaa presidenttejä, hän voi asettaa kenet tahansa kotiarestiin ja hänellä on veto-oikeus hallituksen hyväksymiin lakeihin. Khamenei johtaa myös hallitusta.

Khamenei on hyvin armoton johtaja. Poliittisten vastustajien pahoinpitelyt, hyväksikäytöt, kidutukset ja summittaiset teloitukset ovat yleisiä. Kymmenittäin ihmisiä myös teloitetaan julkisesti säännöllisesti syytettyinä sellaisista asioista kuin homoudesta, prostituutiosta ja huumausaineiden hallussapidosta. Myös etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia, Khameneita ja islamia vastustavia tai kritisoivia ja naisten oikeuksia kannattavia voidaan noin vain vangita ja surmata.

Vuoden 2009 lopulla hallituksen joukot murskasivat kansannousun armotta, ja peräti satoja ihmisiä on saatettu murhata.

Khamenei pysyy vallassa kunnes joko eroaa vapaaehtoisesti tai kuolee.

Nabullione, 09.11.2016

rok

Ehdottaisin pientä korjausta Kim Il-sungin sivulle -- hän johti Korean demokraattista kansantasavaltaa eikä suinkaan Korean demokraattista tasavaltaa. Jälkimmäinen on Etelä-Korea.

Nabullione, 08.11.2016

Tässä artikkeli Aljaksandr Lukasenkasta, joka on hallinnut Valko-Venäjää jo 22 vuoden ajan.

Vallassa: 20.6.1994 -

Tiivistelmä:
Aljaksandr Lukasenka, jota mainostetaan ylpeästi "Euroopan viimeisenä diktaattorina", tekisi vallassa pysymisen eteen mitä tahansa. Kun Lukasenka ei ole kalastamassa 57-kiloisia monneja, hän hallitsee Valko-Venäjää diktaattorin ottein; ohjaillen käytännössä yksin koko hallitusta, sensuroiden lehdistöä miten tykkää, syyllistyen silloin tällöin ihmisoikeusrikkomuksiin ja saaden oppositiojohtajat yhtäkkiä "katoamaan". Lukasenkan pitkäaikainen autoritaarinen diktatuuri on yksi harvoista Venäjän ja Ukrainan vieressä sijaitsevaa pikkuruista Valko-Venäjää tasapainossa pitävistä asioista. Viime vuosina Ukrainan kriisi on saanut Lukasenkan otteen hieman lipsumaan, mutta vielä vaikuttaa siltä, että niin kauan kuin se on despootista itsestään kiinni, hän ei tule menettämään valtaansa.

Tarina:
Virallisten tietojen mukaan Aljaksandr Grigorjevits Lukasenka syntyi 30. elokuuta 1954 Kopysin kylässä Valko-Venäjällä. Lukasenka sai sukunimensä äidiltään, sillä hän vietti lapsuutensa ilman isää.

Vuonna 1975 Lukasenka nai Galina Zelnerovitsin. Heillä on kolme lasta; Dmitri, Viktor ja Nikolai. Vuonna 1979 Lukasenka liittyi Neuvostoliiton kommunistipuolueeseen.

Vuonna 1990 Lukasenkasta tuli Valko-Venäjän neuvostotasavallan korkeimman neuvoston jäsen. Vuonna 1991 hän perusti "kommunistit demokratian puolesta" -puolueen, jossa toimi vuoteen 1992. Siitä lähtien Lukasenka on ollut sitoutumaton poliitikko.

Vuonna 1993 Lukasenka valittiin korruptionvastaisen komitean johtoon. Seuraavana vuonna Valko-Venäjän perustuslaki astui voimaan, ja maan ainoa demokraattinen presidentinvaali järjestettiin. Lukasenkan kampanja oli populistinen, ja hän voitti vaalit saaden 45.1 % äänistä. Hän astui ensimmäiselle virkakaudelleen 20. heinäkuuta 1994. Kyseessä oli Lukasenkan ensimmäinen todella merkittävä poliittinen virka, ja hän suorastaan rakastui valtaan. Marraskuussa 1996 järjestettiin kansanäänestys uudesta perustuslaista - syntyi kiista, jonka aikana muun muassa ehdotettiin presidentin viran lakkauttamista ja Lukasenkan tuomista valtakunnanoikeuden eteen, ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön mukaan äänestys oli laiton. Lopulta Lukasenka sai kuitenkin tahtonsa läpi ja hänen kauttaan pidennettiin kahdella vuodella ja lisäksi presidentti sai entistä enemmän valtaa.

Seuraavan kerran presidentinvaalit järjestettiin normaalia pidemmän kauden vuoksi vasta vuonna 2001, ja Lukasenka oli tietenkin ehdolla. Hän sai 75.6 % äänistä, ja voitti ensimmäisellä kierroksella. Venäjän presidentti Vladimir Putin onnitteli Lukasenkaa. Jo vuonna 2001 Lukasenkaa kutsuttiin Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi. Vuonna 2004 perustuslakiin tehtiin muutos, jotta Lukasenkan presidenttikausia ei rajoitettaisi kahteen.

Tämän jälkeen Lukasenka oli ehdolla vielä vuosien 2006, 2010 ja 2015 vaaleissa ja voitti ei-niin-kovin-yllättävästi joka ikisellä kerralla. Vuoden 2006 vaaleissa Lukasenka sai 82 %, vuoden 2010 vaaleissa 79 % ja vuoden 2015 vaaleissa 83 % äänistä. Vaalien voittaminen on helppoa, jos sattuu hallitsemaan mediaa ja olemaan kykeneväinen heittämään halutessaan vastustajansa vankilaan. (Osa häntä tuolloin vastustaneista on yhä vankilassa.)

Vuonna 2012 Lukasenka sanoi Reutersille: "Minä olen Euroopan viimeinen ja ainoa diktaattori."

Vuonna 2013 Vladimir Putin kerskui napanneensa 20-kiloisen hauen, jolloin Lukasenka päätti pistävänsä paremmaksi - hän ilmoitti kalastaneensa mahtavan, 57 kilogrammaa painaneen monnin!

Lukasenka on takertunut valtaan erittäin tiukasti, ja opposition kannattajilla on "Euroopan viimeisessä diktatuurissa" erittäin tukalat oltavat. Niin kauan kuin Lukasenka onnistuu pysymään vallassa, Valko-Venäjällä ei tule olemaan demokratiasta tietoakaan.

Nabullione, 07.11.2016

Kiitos! :D Palaillaan näihin kunhan ehdin. Nyt ollut pari melko piinaviikkoa töissä :)

Nicaraguan presidentti Daniel Ortega on jo vuosia toiminut Diktaattoripörssin kannalta melko mielenkiintoisesti. Eilen uutisissa sanottiin, että hän tulee melko varmasti valituksi kolmannelle peräkkäiselle presidenttikaudelle jo ensimmäisellä kierroksella. Tällä kertaa hänen varapresidenttinään toimii hänen vaimonsa.

Nabullione, 07.11.2016

"Ikäviä" "uutisia" - jossain vaiheessa tänä vuonna Etelä-Korean puolustusministeri Han Min-goo ilmoitti Etelä-Korean olevan valmis salamurhaamaan loistavan toverin, Kim Jong-unin. Pitää seurata.

Nabullione, 06.11.2016

Tässä on muutama ehdotus:

-Lon Nol, Kambodza
-Carlos Antonio López, Paraguay
-Kurt von Schuschnigg, Itävalta
-Ferdinand Marcos, Filippiinit
-Hissène Habré, Tšad

Nabullione, 05.11.2016

(Vastaus Tyrannopedialle.)

Sinulla on tukeni, Diktaattoripörssi tarvitsee riveihinsä myös Baltian maiden tyranneja, vaikka heitä onkin ollut kovin vähän - ainakin Konstantin Pätsin, Kārlis Ulmaniksen ja Antanas Smetonan voisi viimein lisätä esilistalle.

Nabullione, 05.11.2016

Lisäys edelliseen: Klement Gottwald hallitsi Tšekkoslovakiaa vuosina 1948-1953

Tyrannopedia, 05.11.2016

< Edellinen sivu | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 | 32 | 33 | 34 | 35 | 36 | 37 | 38 | 39 | 40 | 41 | 42 | 43 | 44 | 45 | 46 | 47 | 48 | 49 | Seuraava sivu >