Diktaattoripörssi

Eräänä kauniina päivänä hammaslääkäri Gurbanguly Berdimuhamedow sai Turkmenistanin diktaattorista uuden potilaan. Se oli alkusysäys tarua ihmeellisemmälle totuudelle, jossa lääkäristä tulee diktaattorin seuraaja, miljoonien palvoma kaikkivoipa ja erehtymätön Arkadag, Turkmenistanin kansan suojelija.

Nicolae Ceaușescu, ajatusten Tonava ja Karpaattien nero, johti Romaniaa megalomaanisin ottein kunnes sortui kommunismin mukana itäblokin ainoassa väkivaltaisessa vallanvaihdossa. Ceausescu, Kim Il-Sungin ystävä ja ihailija, tuhosi henkilökulttia kutoessaan ison kimpaleen Romanian historiaa.

Saddam Hussein, Irakin kaikkivoipa presidentti, näki itsensä arabimaailman johtajana. Saddam harjoitti aktiivista sisä- ja ulkopolitiikkaa, mutta aiheutti lupaavan alun jälkeen naapureilleen ja omille kansalaisilleen pelkkää kärsimystä. Irak on edelleen kurja paikka, mutta "uutta Saladinia" kaipaa vain harva.

Kim Il-sung, Korean demokraattisen tasavallan diktaattori, muutti maansa orwellilaiseksi teemapuistoksi. Kim kehitti Juche-filosofian, joka korostaa "omavaraisuutta" mutta merkitsee käytännössä pulaa ja nälkää. Suuren johtajan hanke Korean yhdistämiseksi raudalla johti ikuiseen vihanpitoon kylmän sodan viimeisellä rintamalla.

Rakas johtaja Kim Jong-il peri isältään maailman kurjimman maan. Jong-il lisäsi soppaan entistäkin autoritäärisemmän komennon, ja hänen kiristyspolitiikkansa toimi koska kukaan ei rohjennut antaa diktatuurin romahtaa despootin tykkien sojottaessa kohti Soulia ja sormen haroessa tuhnua ydinnappia.

Puhemies Mao Zedong verhoutui kommunismin viittaan, mutta Maon todellinen aate oli narsismi. Hän oli oman etunsa nimissä uhraamaan miljoonia, ja numeroina mitattaessa Mao onkin historian pahin murhamies. Puhemies jopa halusi aloittaa ydinsodan, koska hänen logiikkansa mukaan "kiinalaisia on enemmän".

Mobutu Sese Seko afrikkalaisti Kongon Zaireksi ja kansallisti maan luonnon- ja muutkin varat itselleen. Mobutun korruptoitunut kleptokratia teki Zairesta konkurssipesän, jonka mittavan valtiovelan diktaattori olisi halutessaan voinut kustantaa omasta pussistaan.

Robert Mugabe aloitti vapaustaistelijana ja Afrikan sankarina, mutta turmeltui yhdeksi aikamme pahimmista tyranneista. Mugaben kaudella Zimbabwe on kokenut henkisen ja taloudellisen romahduksen, jollaista ei rauhan aikana ole aiemmin nähty kuin Weimarin Saksassa.

Saparmurat Nijazov muokkasi Turkmenistania kiihkeästi omaksi kuvakseen kunnes aikainen poismeno keskeytti lupaavasti alkaneen työn. Suurta johtajaa jäivät kaipaamaan kaikki maailman kirjastoista ja eläkkeistä vapautetut luita pureskelevat turkmeenit. Vain Ruhnama, Nijazovin kirjallinen suurteos, lohdutti kansakuntaa sen suurimman surun päivänä.

Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi 2017 republikaanisen puolueen listalta, ensimmäisenä autoritäärisenä "vahvana miehenä" tasavallan historiassa. Hän halvensi ja uhmasi kansanvallan perinteitä ja instituutioita ja kaivoi maata demokratian alta. Vasta historia on tuomitseva joutaako trumpismi historian romukoppaan vai osoittautuuko se nykyajan vaarallisimmaksi aatteeksi.