Diktaattoripörssi

Luis Somoza Debayle syntyi 18. marraskuuta 1922 Leónissa, Nicaraguassa. Hänen isänsä, Anastasio Somoza García, Nicaraguan tuleva diktaattori, oli näihin aikoihin vielä ei-niin-menestyksekäs liikemies.

Isä Anastasio oli opiskellut Yhdysvalloissa, joten oli luonnollista että myös Luis ja hänen nuorempi veljensä Anastasio lähetettiin opintielle Amerikkaan. Veljekset kävivät ensin yhdessä koulua Tampassa, Floridassa, ja sen jälkeen kumpikin kirjautui La Sallen sotilasakatemiaan New Yorkissa. Tämän jälkeen Luis opiskeli Louisianan yliopistossa, Anastasion jatkaessa West Pointin sotilasakatemiaan.

Palattuaan Nicaraguaan Luis liittyi kansalliskaartiin, jota diktaattoriksi noussut isä-Anastasio oli jo vuosia johtanut. Vuosien 1944-1945 vaihteessa Luis palveli sotilasattaseana Washingtonissa, ja isä ylensi hänet everstiksi. Myöhemmin Luis työskenteli erilaisissa korkeissa valtion viroissa, joissa häntä pikku hiljaa koulittiin isänsä seuraajaksi.

Kun diktaattori-isä salamurhattiin vuonna 1956, Luis toimi eduskunnan puhemiehenä. Hänet nimitettiin välittömästi virkaatekeväksi presidentiksi, ja vuotta myöhemmin virasta tuli pysyvä. Luis äänestettiin presidentiksi tyypillisen vilpillisissä vaaleissa, joita kaikki paitsi Somozan marionettipuolue boikotoivat. Luis "sai" 89,25 prosenttia äänistä.

Luis Somoza hallitsi isäänsä lempeämmin. Hänen johdollaan Nicaraguassa toteutettiin hyvin varovaisia uudistuksia, joiden käsistä karkaamisen esti tehokkaasti Anastasio-veljen johtama kansalliskaarti. Sortamisen sijaan Luis keskittyi kasvattamaan perheen liiketoimintaa, ja Somozan perheen varallisuus nousi Luisin valtakaudella sadoista miljoonista miljardikerhoon. Valtoimenaan rehottavaan korruptioon Luis ei koskenut, koska se palveli perheen etua.

Luis salli Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:n masinoimien kuubalaisvastavallankumouksellisten lastata laivansa ja lähteä liikkeelle Nicaraguasta. Sikojenlahden maihinnousuna tunnetusta operaatiosta muodostui katastrofi, mutta Somozan myötämielisyys oli omiaan vahvistamaan Nicaraguan kaunista suhdetta Yhdysvaltoihin. Olihan antikommunistisuus niihin aikoihin oikein oiva myyntivaltti kenelle tahansa pikkuhitlerille.

Luisin mielestä olisi kätevämpää, jos Nicaraguan presidentillä olisi jokin muu nimi kuin Somoza. Niinpä hän säädätti lain, jossa kiellettiin sekä hänen itsensä että kenenkään muun Somozan asettuminen ehdolle seuraavissa vaaleissa. Demokratiaa temppuilu ei lisännyt yhtään: uusi presidentti oli jälleen käsin valittu Somozan perheen sätkynukke, ja Luis jatkoi maan tosiasiallista johtamista varjoista käsin.

Alkaen 1960-luvun alusta Somozan perheen vastustajat alkoivat yhdistyä yhteisen lipun alle. Näistä sekalaisista aineksista sikisi vähitellen FSLN, Frente Sandinista de Liberación Nacional, vastarintaliike joka otti nimensä isä-Somozan paria vuosikymmentä aikaisemmin murhaamalta legendaariselta sissipäällikkö Sandinolta.

Luis Somoza Debayle ei kuitenkaan omin silmin ehtinyt nähdä vastarintaliikkeen saavan aikaan mitään maatamullistavaa. Hän nimittäin menehtyi yllättäen, huhtikuun 13. päivänä 1967, saatuaan massiivisen sydänkohtauksen vain 44-vuotiaana. Valta Nicaraguassa periytyi Luisin nuoremmalle veljelle Anastasio Somoza Debaylelle, kolmannelle ja viimeiselle Nicaraguaa tyrannisoineelle Somozan perheen edustajalle.