Alfredo Stroessner muistetaan ei niinkään terrorinsa kaameudesta vaan sen kaamean pitkästä kestosta. Evakkonatsien suojelija, alkuperäiskansojen lahtaaja ja huumekauppojen suosija vilautteli vallassa pysyäkseen antikommunisti-korttia ja kukistui vasta talouskuplan puhkeamiseen.

Maa Paraguay
Vallassa 4.5.1954 - 3.2.1989
Pahuus 47,52 mHi (#30)

Alfredo Stroessner Matiauda syntyi marraskuun 13. päivänä 1912 baijerilaisen maahanmuuttaja-isän ja paraguaylaisen äidin perheeseen. Isä toimi kirjanpitäjänä panimossa ja äiti oli lähtöisin varakkaasta suvusta. Alfredon lapsuus oli kaikin puolin tavanomainen ja turvallinen.

Kuusitoistavuotiaana Alfredo värväytyi armeijaan. Viittä vuotta myöhemmin hän saavutti, mitä ilmeisimmin ansaitusti, uljaan sotasankarin maineen Boliviaa vastaan käydyssä verisessä Chacon sodassa. Sodassa oli kyse öljystä, jota kuviteltiin alueella olevan paljon, ja jota molemmat osapuolet Paraguayn marginaaliseen voittoon päättyneen teurastuksen jälkeen löysivät yhtä vähän.

Kolme- ja neljäkymmentäluvulla Paraguayn tilanne oli sekä taloudellisesti että poliittisesti erittäin epävakaa, ja Stroessner kipusi sotavoimien arvoasteikolla ylöspäin. Hän oli ovela, tehokas ja säälimätön, ja vuonna 1951, kolmekymmentäkahdeksanvuotiaana, hänestä tuli Etelä-Amerikan nuorin kenraali ja Paraguayn sotavoimien ylipäällikkö.

Stroessner osallistui henkilökohtaisesti neljän presidentin kaatamiseen, mutta onnistui silti hankkimaan itselleen presidentin numero viisi luottamuksen. Kun presidentti uhkasi aseistaa kansalliset poliisivoimat, Stroessner suuttui ja kaatoi hänen hallintonsa.

Stroessner äänestettiin presidentiksi. Muita ehdokkaita ei ollut, kuten ei myöskään seuraavissa presidentinvaaleissa 1958. Vuosina 1963, 1968, 1973, 1978, 1983 ja 1988 Stroessner salli kilpailevat ehdokkaat, mutta väärensi tulokset joka kerta yhtä räikeästi.

Heti noustuaan valtaan Stroessner julisti hätätilan, jota hän perusteli kommunismin uhalla ja joka antoi presidentille diktatoriset valtaoikeudet. Poikkeustila uusittiin koko Stroessnerin kauden ajan kellon tarkkuudella kerran kolmessa kuukaudessa.

"Stronatoa", kuten Stroessnerin järjestelmää tavattiin kutsua, on useissa yhteyksissä kutsuttu köyhän miehen natsihallinnoksi. Ihmisiä kidutettiin, kidnapattiin ja murhattiin, ja salainen poliisi valvoi kaikkea. Kerran diktaattori itse kuunteli puhelimitse, kuinka kommunistisen puolueen pääsihteeri moottorisahattiin kuoliaaksi. Joka vuosi sisäisen turvallisuuden menoihin lohkaistiin kolmasosa valtion budjetista.

Monet Stroessnerin lähimmistä miehistä olivat läpeensä korruptoituneita, mutta diktaattori itse oli vaatimaton ja uuttera. Hän työskenteli aamuvarhaisesta iltamyöhään, piti lomaa vain harvoin ja silloinkin huomaamattomasti.

Paraguayn alkuperäisväestölle Stroessnerilla oli tarjota kansanmurha. Ulkomaalaisten lähetyssaarnaajien johdolla maassa harjoitettiin 1970-luvulle asti hallituksen siunaamana tuottoisaa intiaanien metsästystä ja orjakauppaa.

Stroessnerin Paraguay oli turvasatama natsirikollisille. Heistä kuuluisin oli tohtori Josef Mengele, joka asusti Paraguayssä naapurimaiden käytyä liian kuumiksi.

Yhdysvallat tuki Stroessneria myötä- ja vastoinkäymisissä koska diktaattori oli vannoutunut antikommunisti joka näki kaikissa todellisissa tai kuvitelluissa vihollisissaan marxisti-leninistin. Vasta kun paljastui, että Paraguayn johtavat miehet olivat osallisena suuressa ranskalaisessa huumeringissä, USA:n asenne muuttui nuivemmaksi.

Yhdessä Brasilian kanssa toteutettu jättiläismäinen Itaipún vesivoimalahanke sinkosi 70-luvulla Paraguayn paikoillaan junnanneen talouden hurjaan, yli kymmenen prosentin vuosittaiseen kasvuun. Padon valmistuttua 1980 kupla kuitenkin puhkesi ja tyytymättömyys valtasi alaa. Stroessnerin pitkän hiljaisen sorron luoma pelon ilmapiiri alkoi haihtua, eikä edes ankara terrorikampanja vuosikymmenen puolivälistä alkaen korjannut suuntaa.

Vuoteen 1989 mennessä Paraguay oli ajautunut kaaokseen. Heikentynyt johtaja väläytteli vallan siirtämistä jommalle kummalle pojistaan, joista toinen oli narkomaani ja toinen armeijan piireissä halveksittu homoseksuaali. Andres Rodriguez, diktaattorin uskollinen kätyri 35 vuoden ajalta, ajoi siltä istumalta panssarinsa pääkaupunkiin ja pakotti Stroessnerin pakenemaan.

Kumouksen jälkeen Alfredo Stroessner eleli maanpaossa Brasiliassa. Hän menehtyi tyräleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 16.8.2006, 93-vuotiaana. Stroessner olisi halunnut palata kotimaahansa kuolemaan, mutta demokratisoituneen Paraguayn hallitus ei suostunut ex-diktaattorin pyyntöön.