Diktaattoripörssi

Macías Nguema

Macias Ngueman valtakaudella Päiväntasaajan Guinea tunnettiin Afrikan Dachauna. Nguema, joka saattaa olla kaikista hulluista diktaattoreista kaikkein hulluin, vainosi kaikkia ja tuhosi kaiken. Kun neljännes kansasta oli paennut meriteitse, tyranni poltti veneet ja passitti jäljelle jääneet plantaaseille pakkotyöhön.

Pörssi
  1. Mao Zedong
  2. Macías Nguema
  3. Kim Il-sung
Vallassa
12.10.1968 - 3.8.1979
(3947 päivää)
Syntyi1.1.1924
Kuoli
29.9.1979 (55 vuotta)
MaaPäiväntasaajan Guinea
Arvonimet
  • Ainutlaatuinen ihme
  • Koulutuksen, tieteen ja kulttuurin suurmestari
Ylen podcastMacías Nguema
Diktatuurin aakkoset

Macias Nguema syntyi 1.1.1924 nimellä Mez-m Ngueme. Hänen isänsä oli poppamies, joka väitetysti murhasi Maciaksen pikkuveljen uhrimenoissa.

Siitä huolimatta, että epäonnistui vaaditussa kokeessa kolmasti, Maciaksesta tuli Espanjan siirtomaahallinnon virkamies. Hän eteni Mongomon pormestariksi asti, ja toimi myöhemmin edustajana alueellisessa parlamentissa. Vuonna 1964 hänestä tuli varapääministeri siirtymäajan hallitukseen, jonka tehtävänä oli valmistella Päiväntasaajan Guinean itsenäistymistä Francisco Francon fasistisesta Espanjasta.

Vuonna 1968, itsenäistymisen koittaessa, Päiväntasaajan Guineassa toimitettiin presidentinvaali. Ehdokkaiksi valikoituivat Macias Nguema ja pääministeri Ondo Edu.

Päiväntasaajan Guinena koostuu kahdesta osasta, rikkaasta Biokon saaresta ja köyhemmästä mannerosasta. Ondo Edua tukivat Biokon saaren bubi-kansa sekä mannermaan älymystö, Macias Nguema puolestaan vetosi maataloudesta elävään köyhälistöön. Ngueman lupasi aggressiivisen nationalistisessa vaalikampanjassaan ottaa eurooppalaisilta siirtomaaherroilta pois heidän etuoikeutensa ja palauttaa "perinteiset arvot" valtaan.

Vaalit, jotka olivat Päiväntasaajan Guinean ensimmäiset ja viimeiset vapaat sellaiset, ratkesivat lokakuussa 1968 Macias Ngueman eduksi. Enteenä tulevasta Maciaksen vastaehdokas Ondo Edu ensin pakeni Gaboniin, ja kun hänet saatiin muutamaa kuukautta myöhemmin houkuteltua takaisin Ngueman kätyrit murhasivat miehen välittömästi.

Harva osasi pahimmissa painajaisissakaan kuvitella, mitä Nguema saisi presidenttinä aikaan. Opposition vaino alkoi välittömästi, ja Ondo Edun kuolema oli vain alkua kokonaiselle kampanjalle jossa Maciaksen uhkaajat yksi kerrallaan likvidoitiin. Poliittiset salamurhat olivat osa jokapäiväistä elämää, ja vuoteen 1970 tullessa Nguema olikin nirhannut kaikki vastustajansa.

Samoihin aikoihin Ngueman hallitus alkoi hyökätä aseellisesti espanjalaisia vastaan. Tämä johti kaikkien eurooppalaisten evakuointiin Francon hallituksen toimesta. Sisäpoliittiset vainonsa Nguema ulotti tässä vaiheessa koskemaan poliitikkojen ohella älymystöä ja kaikkia häntä vastaan äänestäneitä.

Toukokuun 7. päivänä 1971 Macias Nguema kumosi vuoden 1968 perustuslain. Valta, joka oli aiemmin kuulunut parlamentille ja oikeuslaitokselle, kuului nyt presidentille. Ngueman uhmaamisesta rangaistiin kuolemalla ja hänen loukkaamisestaan 30 vuoden vankeusrangaistuksella.

Vuonna 1972 Nguema julistautui elinikäiseksi presidentiksi. Kaikki olemassaolevat puolueet fuusioitiin kansalliseksi yhtenäisyyspuolueeksi, jota Nguema luonnollisesti johti ja joka vastedes oli ainoa laillinen poliittinen liike. Nguema julisti yksityiskoulut kumoukselliseksi, ja kielsi ne myöhemmin kokonaan.

Kaikki joukkoviestimet, televisiosta sanomalehtiin, lakkautettiin liian älykkäinä. Länsimainen lääketiede kiellettiin ja lääkärit murhattiin. Silmälasipäisiä tapettiin, koska silmälasit olivat älykkyyden merkki. Lopulta pelkät kengät riittivät Päiväntasaajan Guineassa eliitin tunnistamiseksi, ja kenkien pitäminen kiellettiin. Väitetään, että Ngueman valtakauden jälkeen maan rajojen sisältä löytyi kuusi korkeakoulutettua: kaksi lääkäriä ja neljä insinööriä.

Vuoteen 1973 mennessä jo neljännes Päiväntasaajan Guinean väestöstä oli paennut vainoa. Ne älymystön ja poliittisen tai taloudellisen eliitin jäsenet, jotka eivät olleet tajunneet lähteä, makasivat mullan alla. Kaikki tärkeät siviili- ja sotilasvirat oli miehitetty presidentin sukulaisilla.

Vuonna 1976 nigerialaiset, 25.000 asiantuntevaa vierastyöläistä kaiken kaikkiaan, joutuivat lähtemään. Ngueman hallitus uhkaili heitä ja hyökkäili alati heidän kimppuunsa. Nigerialaiset olivat Päiväntasaajan Guinean kaakaontuotannolle elintärkeitä, joten sanomattakin on selvää että heidän lähtönsä oli kaakaonviennistä riippuvaiselle taloudelle katastrofi.

Ei sinänsä, että maan talous olisi voinut hyvin ennen nigerialaisten karkoitusta. Nguema romutti nopeasti kaiken positiivisen kehityksen josta maa oli saanut nauttia ennen vuotta 1968. Espanjalaiset veivät mukanaan paljon taloudellista ja henkistä pääomaa ja mielivaltainen vaino tuhosi kotimaisen pääoman.

Nigerialaisten lähtö oli vihoviimeinen tikki. Sen jälkeen maa oli kokonaan vailla tietotaitoa, pääomaa tai miesvoimaa pitääkseen yllä minkäänlaista teollisuutta. Kaakaontuotanto romahti 38.000 tonnista 2.300 tonniin ja muut teollisuudenalat seurasivat perässä. Bruttokansantuote henkeä kohti romahti 80 prosentilla.

Kokonaisväestöön suhteutettuna valtavien pakolaisvirtojen takana oli kaiken muun järjettömän terrorin ohella Ngueman hallituksen pakkotyöohjelma, joka määräsi ihmiset työskentelemään plantaaseilla epäinhimillisissä oloissa.

Lopettaakseen ihmisten joukkopaon Biokon saarelta Nguema käski kaikki veneet, riippumatta niiden koosta, tuhottaviksi. Tähän varotoimenpiteeseen asti kalatalous oli säilynyt suhteellisen tuottavana, mutta nyt diktaattori tuhosi tämänkin teollisuudenalan kertaheitolla.

Mitäpä olisi megalomaaninen diktaattori ilman henkilökulttia? Macias Nguema, ehkäpä jatkuvan holtittoman psykedeelienkäyttönsä innoittamana, nimesi maantieteellisiä paikkoja itsensä mukaan ja myönsi itselleen prameita arvonimiä. Hän oli muun muassa "koulutuksen, tieteen ja kulttuurin suurmestari" ja "ainutlaatuinen ihme".

Ngueman valtakauden aikana Päiväntasaajan Guineassa ei tehty taloudellisia suunnitelmia eikä pidetty kirjaa rahoista. Diktaattori hylkäsi jossain vaiheessa pääkaupungin kokonaan ja vetäytyi maalle. Kun valtionpankin johtaja kritisoi Ngueman tapaa säilyttää maan kultavarantoja sänkynsä alla, johtaja murhattiin.

Nguema kielsi kaikki uskonnolliset tapaamiset, mutta vasta pakotettuaan papit saarnaamaan kuinka Jumala oli luonut Päiväntasaajan Guinean "Isä Maciaksen armosta" ja kuinka "ei ole muita jumalia kuin Macias Nguema". Jälkimmäisestä aatoksesta tehtiin myös maan virallinen motto.

Nguema keräsi pääkalloja ja hakkasi ihmisiä mielellään niillä. Hän tapasi säännöllisesti haamuja ja määräsi pääkaupungin voimalaitoksen suljettavaksi koska hän kykeni huolehtimaan maan energiantarpeesta taikavoimillaan.

Nguemalla oli tapana huudattaa ämyreistä iloista "Oi niitä aikoja"-rallatusta samaan aikaan kun hänen "vastustajiaan" teloitettiin ampumalla. Joulun alla teloittajat oli juhlapyhien kunniaksi puettu joulupukeiksi.

Päiväntasaajan Guinealle annettiin ulkomailla vähemmän mairitteleva lempinimi "Afrikan Dachau". Vuoteen 1979 tultaessa Nguema oli laajasti tuomittu, mutta hän pysyi yhä vallassa läheistensä tuella.

Diktaattorin vainoharhaisuus oli kuitenkin kasvanut, ja hän teki lopulta kohtalokkaan virheen ryhtymällä "puhdistamaan" sisintä sisäpiiriänsä. Ngueman oma veljenpoika Teodoro Obiang Nguema Mbasogo suoritti vallankaappauksen, ja sen jälkilöylyissä Macias vangittiin.

Seuranneessa oikeudenkäynnissä Macias Nguema tuomittiin kuolemaan kokonaista 101 kertaa. Päiväntasaajan Guineasta ei löytynyt miestä joka olisi uskaltanut vahingoittaa taikavoimistaan tunnettua tyrannia, joten teloituskomppania tuotettiin Marokosta.

Kahdeskymmenesyhdeksäs lokakuuta 1979 Macias Nguema teloitettiin ampumalla. Aikalaisten raporttien mukaan hän esiintyi rauhallisesti ja arvokkaasti.

Vakoile D-pörssiä

Creative Commons Licensecopyright © Mikko Forsström. Käytä miten lystäät, kunhan kerrot mistä on peräisin!.