Pol Pot, Demokraattisen Kamputsean veli numero yksi, päätti siirtyä kommunismiin kertarykäyksellä ilman siirtymäaikoja tai muuta turhaa pelleilyä. Punaisten khmerien terrori johti parissa vuodessa hämmästyttävään väestökatoon, jolle ei löydy vertailukohtaa edes sodista tai kulkutaudeista.
Kirjoitti: Pekkis
Pol Potia ympäröi salaperäisyyden verho. Hän pyrki pitämään itseään koskevan tiedon salassa, ja onnistui: jopa hänen sukulaisensa saivat
vasta vankileireillä, jos sielläkään, tietää salaperäisen johtajan, "Veli numero yhden", olevan sukulaispoikansa. Viisaat pysyivät hiljaa vielä sen jälkeenkin, koska Pol Potin masinoima väkivaltakoneisto kohteli erityistapauksia vielä julmemmin kuin terotavallisia.
Tiedetään, että Pol Pot syntyi nimellä Saloth Sar varakkaaseen ja Phnom Penhin kuninkaallisen hovin kanssa hyvät suhteet omaavaan talonpoikaisperheeseen. Tarkka päivämäärä on hämärän peitossa, mutta ranskalaiset lähteet mainitsevat ajankohdaksi 25. toukokuuta 1928.
Kuusivuotiaana miehemme muutti asumaan hoviin, jossa hän kävi vuosien ajan buddhalaista luostarikoulua. Kiitos perheensä ja hallitsijasuvun välisten siteiden hänelle myönnettiin vuonna 1949 stipendi Pariisin yliopistoon, jossa hänen oli tarkoitus opiskella radiotekniikkaa.
Ranskassa Saloth Sar tutustui maan stalinistisimpiin kommunisteihin ja moniin tulevista tovereistaan. Hän keskittyi opiskelun sijaan politikointiin. Vuonna 1953 hänet potkaistiinkin koulusta huonon menestyksen vuoksi, jolloin hän palasi kotimaahansa. Sen jälkeen tuleva johtaja toimi opettajana aina vuoteen 1963 ja osallistui Indokiinan kommunistisen puolueen toimintaan organisoimalla sen salaisen Kambodzan yksikön.
Kun hallitus sai selville, että Saloth Sar tunnusti punaväriä, mies katosi viidakkoon. Hän otti käyttöön salanimensä ja kehitti seuraavan vuosikymmenen kuluessa kommunismin eri tyylisuuntia yhdistelemällä ja vääristelemällä ideologiansa. Sen ympärille Pol Pot kokosi yhteiskunnan kaikkein sivistymättömimmistä kerroksista sissiliikkeen - Punaiset khmerit.
Kambodza pyrki parhaansa mukaan pysyttelemään puolueettomana Yhdysvaltain verisessä Indokiinan interventiossa. Vuonna 1970 presidentti Nixon näki kuitenkin parhaaksi korvata kuningas Sihanoukin marionetillaan Lon Nolilla ja laajentaa sodan Kambodzaan. Seuraavina vuosina maahan pudotettiin 532.000 tonnia pommeja, kolme kertaa enemmän kuin Japaniin koko toisen maailmansodan aikana. Ymmärrettävistä syistä talous sukelsi syvälle.
Kiitos Yhdysvaltain jämäkän toiminnan Pol Potin ehkä noin 5.000 miehen huonosti organisoitu ja varusteltu rosvojoukkio kasvoi 70.000 miehen armeijaksi. Sitä mukaa kun Yhdysvallat pikku hiljaa vetäytyi Indokiinan sotanäyttämöiltä, Punaisten khmerien lapsisotilaat etenivät. Huhtikuussa 1975 Pol Potin joukot etenivät Phnom Penhiin ja Lon Nolin syvästi vihattu diktatuuri katosi historian hämäriin. Väkijoukot riemuitsivat kaduilla.
Seuraavina päivinä Phnom Penhissä ei enää riemuittu, koska kaupunki tyhjennettiin asukkaista. Pol Pot ei halunnut pelleillä sosialististen siirtymäaikojen kanssa, vaan oli päättänyt siirtyä kommunistiseen agraariyhteiskuntaan kertarykäyksellä. Hän nollasi ajanlaskun, lakkautti rahatalouden, poltti kansalaisten henkilöpaperit ja tyhjensi "kansa pelloille" iskulauseenaan urbaanialueet populaatiosta käytännössä yhdessä yössä. Koko maasta muodostettiin jättiläismäinen keskitys- ja uudelleensijoitusleiri.
Punaisten Khmerien yksilöllisyyden tuhoamiseen tähtäävä hallinto saa Stalinin Neuvostoliiton kuulostamaan maanpäälliseltä paratiisilta. Vaihtelevien arvioiden mukaan viidennes, neljännes tai jopa kolmannes väestöstä, yhdestä kolmeen miljoonaa ihmistä, sai surmansa. Nollavuotta seurasivat etenkin älymystöön kohdistunut säälimätön, summittainen vaino ja terrori, ja kaikkien maatalouden ja koko yhteiskunnan rakenteiden yhtäkkinen ja totaalinen romahduttaminen niittivät vääjäämättä synkeää satoaan nälänhädän ja paniikin muodossa.
Yksi nälänhädän tärkeimmistä syistä oli maalaisjärjellä ajateltuna hyvin omituinen. Pol Potin filosofian mukaisesti kuka tahansa kommunistinen koneihminen oli yhtä pätevä missä tahansa tehtävässä. Niinpä kastelujärjestelmien tai patojen kaltaisten maatalouden kannalta elintärkeiden projektien suunnittelussa tapahtui virheitä, joiden kutsuminen karkeiksi mairittelisi niitä kuin ihmisystäväksi kutsuminen Pol Potia. Insinöörit eivät voineet kuin katsoa avuttomina vierestä ja salata ammattinsa - elleivät tietenkin halunneet tulla lahdatuksi siihen paikkaan.
Pol Potin vuosia jatkunut aggressiivisen nationalistinen ja kasvavan vietnamilaisvastainen ulkopolitiikka johti itänaapurin maahantunkeutumiseen joulukuussa 1978. Vain hieman myöhemmin Punaiset Khmerit ajettiin takaisin viidakkoon, mutta kiitos Vietnamin ja sitä myöten välillisesti Neuvostoliiton vastaisen politiikkansa Yhdysvallat piti huolta Pol Potin tosiasiassa kaatuneesta hallituksesta. Punaiset khmerit istuivat koko 80-luvun YK:ssa edustamassa maataan, ja nauttivat Thaimaa ja Kiina välikätenä USA:n mittavasta sotilasavusta.
1990-luvulle tultaessa kylmä sota päättyi ja sisäiset kiistat hajottivat Punaiset Khmerit useiksi toisiaan vastaan taisteleviksi ryhmittymiksi. Pol Pot pysyi piilossa kuten oli tehnyt koko edellisen vuosikymmenen: hänen väitettiin useaan otteeseen kuolleen, ja toisaalta aika ajoin hänet taas sanottiin nähdyn. Varmuus asiaan saatiin vasta 1997, kun entiset liittolaiset asettivat hänet kotiarestiin ja päästivät kamerat paikalle.
15.4.1998 Pol Pot kuoli, mutta hänen perintönsä elää. Kuuluisat kuoleman kentät, ihmistentappopaikat joita Punaiset khmerit perustivat kaupunkien laidoille ja joilla isot luurankopinot yhä edelleen seisovat, todistavat vielä vuosisatojen ajan ettei pahuudella, johon ihminen kykenee, ole ääriä eikä rajoja.
Kirjoitti: Pekkis
Ota yhteyttä | Vieraskirja | Liity Puolueeseen | Tietoa 'Pörssistä | Diktaattoripörssi Classic | Viralliset Linkit
Diktaattoripörssi © Mikko Forsström. Käytä miten tykkäät, mutta lisenssin mukaisesti.
