Diktaattoripörssi: kuinka se tehtiin?
Tämä on tarina siitä, kuinka Diktaattoripörssi tehtiin. Voit lukea myös Diktaattoripörssin historiasta, tai siitä kuka sitä tekee.
Oletko koskaan miettinyt, kuinka Diktaattoripörssin kaltainen verkkopalvelu tehdään? Mitä se pitää sisällään, kuinka paljon työtä sen pystyttäminen vaatii, ja mitä tämä kaikki herkku maksaa? Olet tietenkin. Kohta sinun ei tarvitse enää miettiä, koska tiedät.
Budjetti
Diktaattoripörssi on hämmentävän suuri ja mahtava sovellus. Ei siis ihme, että sen tekemiseen ja saattamiseen kaiken kansan nähtäville käytettiin tähtitieteellisiä summia: sata (100) euroa ja risat.
Projektiryhmä
Koska käytettävissä oli näinkin hurjia määriä kylmää käteistä, projektiryhmä sai miettiä tosissaan mihin kaikkialle euroja syydetään. Onneksi riidoilta suunnitteluvaiheessa vältyttiin, koska projektiryhmä koostui minusta itsestäni.
Palvelin
Jokainen verkkosovellus tarvitsee ainakin yhden palvelimen, tietokoneen jolla sovellus fyysisesti asuu. Tämän tietokoneen tulee luonnollisesti olla yhteydessä Internetiin, ja koska masiina on päällä koko ajan, tavallinen kloonikone tusinavirtalähteellä on huono lähtokohta.
Vakavasti otettavat palvelintietokoneet ovat aina tehtävään erikoistuneita, ja siksi kalliimpia kuin kansanmallit. Palvelimia - kokonaisia, virtuaalisia tai muiden käyttäjien kanssa jaettuja, voi toki vuokrata, mutta projektiryhmä päätti heti kärkeen että Diktaattoripörssi tarvitsee ehdottomasti oman palvelimen. Se tiesi rahanmenoa.
Paikka palvelinsalissa, riittävän nopean Internet-yhteyden päässä, ei sekään ole ilmainen. Onneksi satuin olemaan osakkaana Foolabs -nimisessä yrityksessä, joka myy hyvää palvelua halvalla, ja pystyin neuvottelemaan 'Pörssille edukkaan sopimuksen palvelinpaikasta.
Tarvitsin enää palvelimen. Harkittuani useita vaihtoehtoja päädyin todelliseen klassikkoon. Compaq Proliant DL360, tupla-Pentium III -prosessoreilla, gigatavulla muistia ja 17 gigatavulla varmistettua kovalevyä kustansi Diktaattoripörssille Huuto.netistä tasan sata euroa. Kollegan pöytälaatikosta löytyneet pölyttyneet kammat lisäsivät muistikapasiteetin ilmaiseksi lähes kahteen gigaan.
Ohjelmistot
Palvelimen käyttöjärjestelmäksi työryhmä valitsi Ubuntu Linuxin. Valinta oli helppo: kyseinen ohjelmisto oli palvelimen ylläpitäjäksi valikoituneen henkilön hyväksi havaitsema, ominaisuuksiltaan kattava ja kaiken lisäksi edullinen.
Palvellakseen www-sivuja palvelin tarvitsee HTTP-palvelinohjelmiston. Apache on markkinajohtaja, koska se on hyvä, joten keskustelua ei johtoryhmän sisällä tarvinnut käydä.
Diktaattoripörssi tallentaa tietonsa relaatiotietokantaan. Tarvitsin siis tietokantaohjelmiston. Valinnan viimeiseen, vaikeaan ja haikeaan vaiheeseen selvisivät MySQL ja PostgreSQL. Lopulta työryhmä päätyi MySQL:ään, lähinnä koska se on johtoryhmälle työn kautta paljon tutumpi ja johtoryhmä katsoi päätöksellään saavuttavansa synergiaetuja.
Verkkosovellukset eivät synny itsekseen. Ne täytyy ohjelmoida, ja voidakseen ohjelmoida ohjelmoija tarvitsee ohjelmointikielen. Diktaattoripörssin johtoryhmällä oli onnekkaasti käytössään sertifioitu koodari jos toinenkin, joten valinta oli helppo tehdä. Diktaattoripörssi ohjelmoitaisiin PHP:llä.
Säästääkseen pari vuotta aikaa edelliseen Diktaattoripörssiin verrattuna johtoryhmä päätti rakentaa uuden 'Pörssin valmiin sovelluskehyksen päälle. Vanhan Diktaattoripörssin pohjaa ei voitu hyödyntää, joten ratkaisun oli löydyttävä ulkopuolelta. Politbyroon valinta oli Zend Framework, koska johtava ohjelmoija suositteli sitä politbyroolle lämpimästi. Valinta osoittautui oikeaksi, ja 'Pörssi hyödyntää monia Zend Frameworkin komponentteja.
Uudesta Diktaattoripörssistä oli tuleva web 2.0 -yhteensopiva. Se tarkoitti kosolti Javascript-kilkkeitä, ja tarvetta Javascript-kirjastolle. Politbyroo valitsi, hetken aiheesta keskusteltuaan, jQueryn ja sen kylkeen jQuery UI:n sekä laajennuksia tarpeen mukaan.
Työvälineet
Annoimme ohjelmoijille vapaat kädet valita työvälineensä. Esimerkiksi Ubuntu, Eclipse, Firefox, Firebug, Gimp, ja Inkspace osoittautuivat oiviksi valinnoiksi, ja vaativa työ sujui onnellisten tähtien alla. Valmis koodikaan ei hukkunut, koska sitä säilytetään turvassa Subversion-versionhallinnassa.
Ohjelmistojen loppulasku
Työssä tarvittavat ohjelmistot olivat nyt kasassa. Oli aika laskea projektin lopulliset ohjelmistokustannukset. Nolla euroa. Ei hullumpaa. Väittävät että avoimilla ohjelmistoilla on edullista toimia.
Vertailun vuoksi vastaava paketti Microsoftilta.
- Tehokkaampi palvelin á 1.000-2.000 rahaa
- Windows Server 2003 käyttöjärjestelmä á 1.000+ rahaa
- MS SQL Server 2005 á 4.000-10.000+ rahaa
- Visual Studio 2008 Professional MSDN-tilauksella á 1.199 rahaa
Minun ei kai tarvitse erikseen mainita, että Microsoft-alustalla Diktaattoripörssi olisi saattanut jäädä julkaisematta.
Ohjelmistosuunnittelijan rankka arki
Usein kuvitellaan, että koodari on työssänsä kuin rokkitähti. Voin vahvistaa, että asia on juuri näin. Yleensä tuijotan päivät pitkät kolmea ohjelmaa: Eclipseä (iso ikkuna taustalla), selainta ja konsolia, kuvassa MySQL-sellainen.
Aika ajoin tuijotan tekstieditoria, jotakuta toimisto-ohjelmaa, sähköpostia tai jotain aivan muuta, mutta sanalla sanoen: jos en istu palaverissa, tuijotan näyttöä. Ei siis ihme, että suunnittelen televisioon huikeaa ohjelmistosuunnittelijoista kertovaa draamaa. Työni on niin... no, dramaattista.
Tietysti Diktaattoripörssin tiimoilta olen myös graafinen suunnittelija, konseptisuunnittelija, sisältönikkari, palvelinylläpitäjä, asiakaspalvelija ja ennen kaikkea puhemies, mutta arvaatko jo mikä yhdistää näitä kaikkia? Aivan oikein, näyttöpäätteen tuijottaminen ja näppäimistön takominen.
Diktaattoripörssi on vaatinut satoja miestyöpäiviä valmistuakseen, joten siitä voit laskea kuinka monta iltaa ja viikonloppua olen istunut takomassa näppäimistöä ja tuijottamassa näyttöä. Aika kirotun monta, sen voin kertoa. Hulluinta on tietysti se, että pidän siitä. En kait minä tässä muuten istuisi.
Diktaattoripörssin loppulaskuun lukemattomista koodaustunneista lisätään jälleen nolla euroa. Kiitos, hyväntekeväisyyskoodari!